Salainen päiväkirja.

Hei, minä täällä Nuuskamuikkunen. Tänään oli todella erikoinen päivä löysin Pikku Myyn sattumalta lankakorista nukkumassa. Siinä hetkellä en olisi jaksanut ottaa Myytä mukaan puistoon, mutta en halunnut pahoittaa hänen mieltään. Lähdin tallustamaan kohti puistoa Myy taskussa. Tapasimme matkalla pienen linnun, joka oli menettänyt pesänsä aallon mukana. Lintu ei ollut harmissaan, mutta hieman nälkäinen vain. Matkamme jatkui kohti puistoa, joka on täynnä sääntöjä, joista kukaan ei pidä. Puistoa vartioi Puistonvartija ja hänen kanssaan Puistotäti. He tietenkin asuivat puistossa. He leikkaavat aina pensaat ja puut tarkasti neliskulmaiseksi tai pyöreäksi. En pysty kertomaan kauhean tarkasti mitä kävi, kun hattivatit hyökkäsivät. En muista paljoa siitä, mutta sen muistan, että juoksin kovaa ja revin alas kaikki sääntö julisteet. Pienet lapset lähtivät hiekkalaatikolta juosemaan perääni. He yöpyivät minun havumajassani.
Yöllä oli satanut ja maja oli märkä, enkä tiennyt mitä antaisin aamupalaksi lapsille. Lähdimme kävelemään kohti tuntematonta. Halusimme ruokaa ja lämpöä. Näimme edessä aukiolla talon. Koputin eikä kukaan avannut. Menimme sisälle ja löysin ruokaa lapsille. Heippa!