Hei, minä täällä Nuuskamuikkunen. Tänään oli todella erikoinen päivä löysin Pikku Myyn sattumalta lankakorista nukkumassa. Siinä hetkellä en olisi jaksanut ottaa Myytä mukaan puistoon, mutta en halunnut pahoittaa hänen mieltään. Lähdin tallustamaan kohti puistoa Myy taskussa. Tapasimme matkalla pienen linnun, joka oli menettänyt pesänsä aallon mukana. Lintu ei ollut harmissaan, mutta hieman nälkäinen vain. Matkamme jatkui kohti puistoa, joka on täynnä sääntöjä, joista kukaan ei pidä. Puistoa vartioi Puistonvartija ja hänen kanssaan Puistotäti. He tietenkin asuivat puistossa. He leikkaavat aina pensaat ja puut tarkasti neliskulmaiseksi tai pyöreäksi. En pysty kertomaan kauhean tarkasti mitä kävi, kun hattivatit hyökkäsivät. En muista paljoa siitä, mutta sen muistan, että juoksin kovaa ja revin alas kaikki sääntö julisteet. Pienet lapset lähtivät hiekkalaatikolta juosemaan perääni. He yöpyivät minun havumajassani. Yöllä oli satanut ja maja oli märkä, enkä tiennyt mitä antaisin aamupalak...
Luin kirjaa toiseen kappaleeseen ja ihmettelin miksi ihmeessä vettä oli niin paljon ulkona tullut, että melkein korkeasta muumitalosta ei enää näkynyt yhtään mitään.
VastaaPoistaMietin miksi Emma ei paljastanut heti itseään.
VastaaPoistaSamaa mietin, mutta se teki jännityksen kirjaan. Emilia
PoistaMielestäni kirja on ansainnut klassikon arvon, koska se on muumikirja ja yksi suosituimmista, se on myös aika vanha. Fanny
VastaaPoistaSamaa mieltä, mutta minun mielestä kirjan pitäisi saada vielä enemmän huomiota, koska muumi kirjoista ei mainosteta tai puhuta niin paljoa kuin ennen.
Poista